Ensinnäkin hyvä ja paha ovat "aikuisten" käsitteitä, ja kiltti ja tuhma ovat "lasten" käsitteitä. Siksi meillä on "Axis of Evil", mutta ei "Axis of Naughty".
Kiltissä ja tuhmassa oletetaan, että on olemassa jokin yläpuolella oleva auktoriteetti, joka on asettanut käyttäytymisnormit ja hyveet. Jos ihminen noudattaa näitä normeja ja hyveitä, hän on kiltti. Jos hän tekee normien vastaisia tekoja, hän on tuhma. Lisäksi on monenlaista käyttäytymistä, josta normit eivät sano juuta eivätkä jaata.
Normit ja arvot asettanut auktoriteetti voi olla joko yhteisö tai henkilö, kuten valvoja tai opettaja tai vanhempi. Tällöin siis kiltteys on synonyymi tottelevaisuudelle. Tottelevaisuus ei kuitenkaan kohdistu keneen tahansa, joka sattuu käskyttämään, vaan nimenomaan dominoivaan auktoriteettiin tai yhteisöön. Kiltti ihminen ei varasta, vaikka käskettäisiin, jos varastaminen on vastoin auktoriteetin ohjeita.
Oma lukunsa on sanan "tuhma" seksuaalinen käyttö (esimerkko on täältä), jossa tuhma tarkoittaa, että kyseinen (naispuolinen) henkilö ei noudata seksuaalisuuden piilottamista koskevia normeja:
At one of my schools, there's this ichinensei girl who is, without question, The Sweetest Girl in the Universe. She's very cute, very polite, always smiling, and is really bubbly. Everyone kind of dotes on her, but you would too, SHE'S SO FREAKING SWEET.
Anyway, she and some other girls were doing a special English drill. In this particular workbook, there was, in my opinion, a rather odd exercise. The other girls would say "So and so, you're a good soccer player!" and the girl who was named would then say "No, I'm not. I'm a bad soccer player. I'm a very bad soccer player." I can only guess that this has something to do with Japanese culture, and their tendency to deny compliments rather than accept them.
So these girls were doing this exercise in turns, and I read ahead to see what Ultimate Sweetness would be responding to. I almost fell over in my chair when I saw it. It was completely innocent, sure, but I knew exactly how my young male mind would hear it.I panicked - I had to stop this from happening, somehow. But I couldn't think of what to do. In my hesistation, the exercise proceeded, and the moment I feared came to be.
Other Girls: "You're a good girl!"
The Cutest, Sweetest Girl in the Universe: "No, I'm not! I'm a bad girl. I'm a very bad girl."
I'm going to hell.
Hyvässä ja pahassa ihmisellä on oma etiikka, jonka mukaan hän luokittelee teot hyviksi, pahoiksi ja neutraaleiksi. Itsenäisellä aikuisella oletetaan olevan tällainen päättelylogiikka, kun taas lapsilla ei tällaista logiikka ole. Aikuisten pitää asettaa (impose, posit) lapsille normeja, jotka on johdettu aikusten hyvän ja pahan käsityksestä. Normien tulee olla sellaisia, että jos lapset kiltisti noudattavat niitä, he käyttäytyvät hyvin, vaikka heillä ei olisikan itsenäistä käsitystä hyvyydestä.
Kiltteyden ja tottelevaisuuden ero on siinä, että kiltteys on aktiivista. Jos tottelevainen ihminen näkee henkilön X tarvitsevan jotain, hän pyrkii tyydyttämään tarpeen vain silloin, kun X sitä pyytää, tai auktoriteetti on asettanut eksplisiittisen säännön, että kyseisenlaiset tarpeet tulee täyttää. Kiltti ihminen ei odota käskyä; tarpeen olemassaolo on riittävä syy sen tyydyttämiseen, jos siitä ei koidu kohtuutonta vaivaa kiltille henkilölle.
Kiltteyden ja tottelevaisuuden yhteinen piirre on, että niissä noudatetaan ennalta määriteltyjä sääntöjä. Kiltin ihmisen oma harkinnanvara on rajallinen, ja tällöin kiltti ihminen noudattaa sääntöjä myös silloin, kun olisi päteviä syitä olla noudattamatta.
Feministisessä diskurssissa on luotu "kiltin tytön" käsite (sanan "tyttö" käyttäminen "kiltin naisen" sijasta korostaa lapsenomaisuutta). Kyseessä on halventava termi, jolla viitataan ihmiseen, joka luopuu omasta edustaan sellaisessa tilanteessa, jossa (1) jokin kiltteysnormi kehottaa luopumaan omasta edustaan ja (2) yhteisön normit kehottavat jäseniä pitämään kiinni omasta edustaan. Tällöin feministien stereotyyppinen "kiltti tyttö" siis jää jalkoihin, koska noudattaa yhteisön normien sijasta kiltteysnormeja. Tyypillinen esimerkki työelämästä on sellainen, että johonkin esimiesvirkaan on miespuolinen ja naispuolinen hakija. Yhteisön normit sanovat, että uralla eteneminen on tavoittelemisen arvoinen asia. Kiltteysnormit sanovat, että itsekehu haisee. Tällöin miespuolinen hakija kehuu itseään noudattaen yhteisön normeja, ja naispuolinen hakija ei kehu itseään noudattaen kiltteysnormeja. Tuloksena miespuolinen hakija valitaan virkaan, ja kiltti tyttö törmää lasikattoon.
Anti-uusliberalistisessa diskurssissa kiltin vastakohta on kyynärpäätaktiikka noudattava henkilö. Tämän diskurssin mukaan markkinoilla voittaa vahvin ja itsekkäin ja röyhkein. Koska markkinoille osallistuvat ihmiset ovat tietoisia tästä asisata, jotkut heistä ryhtyvät käyttäytymään röyhkeästi. Tällä tavoin markkinat luovat röyhkeää ja istekästä käyttäytymistä. Tällöin anti-uusliberalistisen diskurssin mukaan kilttien on joko sopeuduttava alimman tason asemaan tai lopetettava kiltteysnormien noudattaminen.
Feministiselle ja anti-uusliberalistiselle diskurssille on yhteistä, että kiltteys on osoitus tyhmyydestä (ei kuitenkaan älykkyyden puutteesta vaan arvostelukyvyn puutteesta).
Edellinen kuvaa sanojen kiltti, tuhma, hyvä ja paha pragmaattista käyttöä. Ylipäänsä sanaa "kiltti" käytettäessä pitäisi kysyä:
1) Tarkoittaako "kiltti" sitä, että kiltti ihminen noudattaa kiltteysnormeja myös silloin, kun muut yhteisön jäsenet ovat päässeet keskenään yhteisymmärrykseen niiden korvaamisesta itsekkäämmillä käyttäytymismalleilla?
2) Tarkoittaako kiltti sitä, että ihminen ei tarkoituksella aiheuta harmia muille (eli ei kiusaa), vai edellyttääkö kiltteys myös jotain muuta?
3) Onko kiltin ja hyvän ero siinä, että kiltti noudattaa sääntöjä myös silloin, kun se on kokonaisuuden kannalta typerää? (=ero on tottelevaisuudessa).
4) Onko kiltin ja hyvän ero siinä, että kiltti ei itse muodosta käsitystä noudatettavista säännöistä, vaan noudattaa muiden määrittelemiä normeja? (=ero on siinä, kuka määrittelee normit).
5) Onko kiltin ja hyvän ero siinä, että kiltti vain välttää syytösten kohteeksi joutumista, kun taas hyvä tekee aloitteita maailman muuttamiseksi, kuten esim. lahjoituksia? (=ero on siinä, että kiltteys on passiivista, ja hyvyys on aktiivista).
6) Onko konteksti, jossa pohdit kiltteyttä, joko feministinen diskurssi tai anti-uusliberalistinen diskurssi? Näissä tapauksissa kiltteyden pohtiminen on poliittisesti motivoitunut kielipeli, ja sinun tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että et papukaijamaisesti toista muiden syöttämiä kliseitä. Uusliberalistisen diskurssin mukaan, jos X haluaa tienata 100e rahaa, hänen täytyy tarjota asiakkaille jotain sellaista, joka on 100e arvoista. Uusliberalistisen diskurssin mukaan tienaaminen siis edellyttää sitä, että ihmisen pitää asettua toisen asemaan ja tyydyttää asiakkaan tarpeita. Anti-uusliberalistinen diskurssi on siis jossain tilanteissa väärässä, eikä sitä voi olettaa todeksi. Myös feministiseen diskurssiin tulee suhtautua kriittisesti.
Kiltteyttä pohtivat Invincible Girl ja MariaKristiina