Valtion korkomenot jaettuna velalla. Lähde: Tilastokeskus.
Euron ansiosta Suomen valtionvelan korko on pudonnut n. 7%:stä n. 4%:iin. Vuonna 2009 Suomi maksoi 2.3 miljardia euroa valtion velan korkoja. Jos emme olisi euroalueella, valtion täytyisi verottaa vajaat 2 miljardia euroa enemmän.
Kreikan signalointiongelma
Jos muut euromaat eivät tue Kreikka yhtään, niin sijoittajat katsovat jatkossa pienten eurotalouksien olevan oman onnensa varassa. Tällöin Suomen velalle vaaditaan korkempaa korkoa vastineeksi korkeamasta riskistä. Tämä on huono lopputulos. (Mahdollisesta pankkikriisistä myöhemmin.)
Jos muut euromaat antavat Kreikalle kaiken ja katsovat säästöohjelmasta lipumista sormien läpi, niin särmien maiden rahoille riittää ottajia kunnes ne loppuvat. Tämäkin on huono lopputulos.
EMUn haaste on löytää keino signaloida sisäistä kuria ja ulkoista vakautta. Tällöin euromaat voivat jatkossakin nauttia ison valuutta-alueen vakauden suomista eduista joutumatta maksaman tolkutonta laskua muiden sikailuista. Ongelma on siinä, että jos-suhteiden signalointi on hankalaa, ja signalointi tulee uskottavaksi vasta pitkällä aikavälillä. EMU on uskottava, kun Kreikka on monen vuoden kuluttua leikannut alijäämänsä pois ja alkanut vähentää velkaansa. Se on uskottava myös, jos Kreikka laitetaan monen vuoden elvytysyritysten jälkeen velkasaneeraukseen toivottomana tapauksena. Joka tapauksessa ukottavuuden hankkimiseen menee vuosia.
Suurusluokka
Suomi on hyötynyt eurosta. Jo pelkästän matalammat valtion velan korot ovat maksaneet Kreikan lainasumman moninkertaisesti takaisin.
Toisaalta pelotellaan, että Kreikan velkasaaneerauksesta seuraisi pankkikriisi ja lama. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote supistui laman takia 13 miljardia euroa. Tämäkin on paljon Kreikan lainaa suurempi summa.
Kreikan laina on vasta ensimmäinen näytös pitkässä gambiitissa, jossa testataan euromaiden kyky puhaltaa yhteen hiileen ja laittaa sikailijat ruotuun.
No comments:
Post a Comment