Sunnuntaina klubilla soittivat Swäg Pirates ja Slavic Walkmen Rapid Offensive Unit ("Slaavilaisten korvalappustereomiesten nopean toiminnan yksikkö"). Elektronisessa musiikissa ei ole sitä ongelmaa, että live-esiintymiset kuulostaisivat ja näyttäsivät huonoilta, kun soittaijien live-osuus rajoittuu miksaamiseen ja levyjen valintaan. Siinä missä livebändit yleensä välttävät covereita tai soittavat vain tietyn bändin musiikkia, elektronisessa musiikissa on tapana kopioida surutta parhaita meemejä välittämättä siitä, kuka ne alunperin sävelsi. Lisäksi soitinsamplet voidaan valita niin, etteivät ne tuhoudu baariympäristön akustiikassa - kitara, rummut ja laulu taas ovat yhdistelmä, joka helposti menettää tasapainonsa. Nämä ongelmat koskevat siis nimenomaan livesoitantaa: Levyltä soitettuna rokki ei ole sähköistä musiikkia huonompaa.
Ne harvat biisit jotka tunnistin oli miksattu niin rankalla kädellä, ettei niiden mainitseminen luonnehtisi musiikkityyliä. Toisin kuin Klubin uuden vuoden reiveissä, kummatkin DJ:t pitivät rytmin tanssittavana suurimman osan ajasta, eivätkä sotkeneet sitä vähän väliä kakofoniaksi.
Bileiden loputtua menin pitseriaan. Se oli täynnä, koska 4-5 aamuyöllä vain harva paikka on auki. Pitsan odottamiseen meni puoli tuntia, koska töissä oli vain yksi henkilö. Pöydän toisena istujana oli keski-ikäinen mieshenkilö, joka aloitti rasistisen läpän heiton.
Kuulemma "karvakourien" kulttuuri on sellainen, että silloin kun asiakkaita on vain vähän, keittiössä häärää 30 karvakouraa. Kun heitä oikeasti tarvittaisiin, he liukenevat paikalta bemareillaan. Hän ei uskonut, että pitserian pitäjä saisi yrityksestä elantonsa, koska hinnat ovat niin alhaisia. Hän oli iloinen siitä, ettei ollut allerginen, koska epäili karvakouran kykyä muistaa hänen tilauksena. Kun ehdotin, että oikeasti pitseria on pelkkä rahanpesuyritys, Hän oli samaa mieltä. Pidä siinä sitten naama vakavana.
Sitten hän kirosi sitä, että pitsan odottamisen jälkeen pitäisi vielä odottaa taksijonossa. Kuulemma hänen matkansa on 5km. Kun kommentoin, että siihen menisi kävellen kolme varttia, hän vastasi "Mä en kävele."
Toivottavasti en viisikymppisenä ole rasistinen, huonokuntoinen ja pikkuasioista harmistuva. Sellainen elämä on varmaankin kurjaa.
Tuesday, March 29, 2005
Tuesday, March 22, 2005
The Passion of the Christ
TAY:n kristitty opiskelijajärjestö Pilke järjesti pääsiäisen kunniaksi näytännön Mel Gibsonin kohuttuun elokuvaan The Passion of the Christ.
Kyseessä on sadistisin elokuva, jonka olen koskaan nähnyt. Suurimman osan ajasta Jeesusta ruoskitaan nyrkeillä, kepeillä, ruoskilla ja piikkiruoskilla. Väliin on laitettu takaumia Jeesuksen aiemmasta elämästä sekä kuvattu Jeesuksen äidin, vaimon ja opetuslasten hätää. Näkemistäni kauhuelokuvista sitä voi verrata ehkä Noidantappajiin, mutta julmuudessaan Gibsonin elokuva on omaa luokkaansa.
Jos elokuvan konteksti ei olisi niin selvästi uskonnollinen, se voisi saada katsojan kysymään, miksi hän katsoo kyseistä elokuvaa. (Täältä löytyy filmi, joka saa aikaan saman efektin, tosin ei julmuudella.)
Toisaalta elokuva saa tajuamaan, että uskontomme pyhät kirjat on kirjoitettu aikana, jolloin yhteiskuntajärjestys oli hyvin toisenlainen.
Kyseessä on sadistisin elokuva, jonka olen koskaan nähnyt. Suurimman osan ajasta Jeesusta ruoskitaan nyrkeillä, kepeillä, ruoskilla ja piikkiruoskilla. Väliin on laitettu takaumia Jeesuksen aiemmasta elämästä sekä kuvattu Jeesuksen äidin, vaimon ja opetuslasten hätää. Näkemistäni kauhuelokuvista sitä voi verrata ehkä Noidantappajiin, mutta julmuudessaan Gibsonin elokuva on omaa luokkaansa.
Jos elokuvan konteksti ei olisi niin selvästi uskonnollinen, se voisi saada katsojan kysymään, miksi hän katsoo kyseistä elokuvaa. (Täältä löytyy filmi, joka saa aikaan saman efektin, tosin ei julmuudella.)
Toisaalta elokuva saa tajuamaan, että uskontomme pyhät kirjat on kirjoitettu aikana, jolloin yhteiskuntajärjestys oli hyvin toisenlainen.
Saturday, March 12, 2005
The Social Construction of a Hypermarket
The Czech Dream is a documentary film about a fictious supermarket. The artists made an advertisement campaign for a new market called the Czech Dream. They also erected a huge facade "front wall" of the supermarket on a meadow. On the opening day, a crowd of 1500 gathered on the meadow. The gathering area was fenced, and far enough from the facade front wall, that the people really thought they were in an opening ceremony.
2/3 of the film is about the advertisement campaign. The two film school students who were behind the project begin it by contacting an advertisement agency.
The marketing starts from the target group. By a research announcement they collect a group of ~15 "heavy shopper" persons, who "can spend the whole day in the shopping mall". They interview the shoppers about what brings them pleasure in shopping, and then take them to the shopping mall for some etnomethodological observations. The answers are kind of naive and dreamy. The relative novelty of the hypermarket phenomenon to the Czech people is visible - they were not born in the middle of supermarkets. I doubt if the Finns would answer in the same way.
The second part documents the planning and execution of the advertisement campaign. The TV spots try to invoke the same dreamy imagery, which they discovered in the shopper interviews. The outdoor advertisement are witty thought bubbles with texts "Don't come", "Don't bother", "Don't spend" and "Don't rush". In addition, this section has ethical debates about the moral of advertisement. It also shows, how advertisement is tested against the target group.
In the third part, the crowd gathers to the meadow. At 10:00, the red ribbon is cut and the crowd rushes to the hypermarket only to notice that it was a mere facade. Then they come back to meet the people who scammed them...
When the people notice the scam, there are three kinds of reactions. Firstly, some are outraged. This is understandable, since in general, if someone scams you and you don't react, he or someone else might scam you again. It's important for someone to get angry and start asking questions.
The second reaction is to note that similar scamming happens all the time in much larger scale by the advertisers and the politicians. In this reaction, the filmmakers are just demonstrating something that is happening anyway. The third reaction is to think positively - an old couple says that if they had not come to the sunny meadow, they would be home doing boring household chores. It's good to get out of house and meet people.
In one scene, one of the workers in the advertisement company says that he enjoys his job, since he likes to have effect on people. He is deciding what thousands of people do at 30th of May (the opening day). The core of the movie is in how it disconnects the images we have on shopping from the actual shopping event (which does not happen). This way, the social representations created by (1) the advertisers and (2) the needs and wants of the consumers can be investigated in a more "pure" form.
The fact that the mass manipulation succeeded is alone enough to prove that we are very much influenced by media. On the other hand, the broadcasted images were created after familiarizing with the worldview of the actual consumers. The campaign effectively amplifies a signal, which already exists.
The project was funded by a grant from the Czech ministry of culture. Maybe the politicians want to send a subtle message for their election cattle, that the world they construct in their speeches is sometimes little more real than the socially constructed hypermarket.
2/3 of the film is about the advertisement campaign. The two film school students who were behind the project begin it by contacting an advertisement agency.
The marketing starts from the target group. By a research announcement they collect a group of ~15 "heavy shopper" persons, who "can spend the whole day in the shopping mall". They interview the shoppers about what brings them pleasure in shopping, and then take them to the shopping mall for some etnomethodological observations. The answers are kind of naive and dreamy. The relative novelty of the hypermarket phenomenon to the Czech people is visible - they were not born in the middle of supermarkets. I doubt if the Finns would answer in the same way.
The second part documents the planning and execution of the advertisement campaign. The TV spots try to invoke the same dreamy imagery, which they discovered in the shopper interviews. The outdoor advertisement are witty thought bubbles with texts "Don't come", "Don't bother", "Don't spend" and "Don't rush". In addition, this section has ethical debates about the moral of advertisement. It also shows, how advertisement is tested against the target group.
In the third part, the crowd gathers to the meadow. At 10:00, the red ribbon is cut and the crowd rushes to the hypermarket only to notice that it was a mere facade. Then they come back to meet the people who scammed them...
When the people notice the scam, there are three kinds of reactions. Firstly, some are outraged. This is understandable, since in general, if someone scams you and you don't react, he or someone else might scam you again. It's important for someone to get angry and start asking questions.
The second reaction is to note that similar scamming happens all the time in much larger scale by the advertisers and the politicians. In this reaction, the filmmakers are just demonstrating something that is happening anyway. The third reaction is to think positively - an old couple says that if they had not come to the sunny meadow, they would be home doing boring household chores. It's good to get out of house and meet people.
In one scene, one of the workers in the advertisement company says that he enjoys his job, since he likes to have effect on people. He is deciding what thousands of people do at 30th of May (the opening day). The core of the movie is in how it disconnects the images we have on shopping from the actual shopping event (which does not happen). This way, the social representations created by (1) the advertisers and (2) the needs and wants of the consumers can be investigated in a more "pure" form.
The fact that the mass manipulation succeeded is alone enough to prove that we are very much influenced by media. On the other hand, the broadcasted images were created after familiarizing with the worldview of the actual consumers. The campaign effectively amplifies a signal, which already exists.
The project was funded by a grant from the Czech ministry of culture. Maybe the politicians want to send a subtle message for their election cattle, that the world they construct in their speeches is sometimes little more real than the socially constructed hypermarket.
Tuesday, March 01, 2005
Tieteellinen koe
Osallistuin eilen tieteelliseen kokeeseen. Koe tapahtui käytettävyystutkimusyksikön fysiologisessa laboratoriossa.
Kokeessa tutkittiin kasvo-ohjattuja käyttöliittymiä. Tarkoitus on korvata hiiri kasvonilmeillä: Osoittimen siirto korvataan silmänliikekameralla, joka laskee kuvan perusteella, mihin käyttäjä katsoo. Kamera ei ollut toiminnassa; en tiedä, kuinka hyvin se toimii. Hiiren nappien painallus korvataan naamanliikkeillä.
Kokeessa tutkittiin kahta naama lihasliikettä - otsalihasten rypistystä ja poskilihaksilla aiheutettavaa hymyilyä. Ihooni kiinnitettiin elektroidia, jotka mittasivat sähkönliikettä kasvolihasten pinnassa. Lisäksi rintakehään sydämen kohdalle kiinnitettiin mittari.
Käyttöliittymä näytti, kuinka suuren sähkövirran mittarit rekisteröivät poskilihaksissa ja otsalihaksissa. Jännite näkyi palkkina, joka nousi ja laski irvistelylihasten jännityksen mukaan. Tehtävänä oli jännittää vuoroin poskilihaksia ja vuoroin otsalihaksia hieman, kohtalaisesti tai voimakkaasti. Jännitepalkki oli jaettu kolmeen osaan; tarkoitus oli, että lihaksen ollessa jännittynyt "hieman" palkki pysyisi ensimmäisessä kolmanneksessä, kohtalaisella jännityksellä toisessa kolmanneksessa, ja voimakkaalla jännityksellä ylimmässä kolmanneksessa.
Itse kokeessa jompaa kumpaa lihasryhmää piti jännittää yhdellä kolmesta voimakkuusasteesta 30 sekunnin ajan. Tässä vaiheessa koe alkoi vaikuttaa nollatutkimukselta: Jopa visuaalisen palautteen avulla oli vaikea pitää jännitystä oikeassa kolmanneksessa, ja 30 sekunnnin yhtäjaksoista klikkausta voi tarvita ainoastaan drag-and-drop:issa. Puhumattakaan siitä, että mikään käyttöliittymä ei voi vaatia 15 minuutin alustusta, jossa ihoon kiinnitetään sensoreita. Näiden seikkojen toteamiseen ei tarvita 15 koehenkilöä.
Kokeen lopussa selvisi, että tarkoitus olikin mitata "kasvoklikkausten" vaikutusta sydämen sykkeeseen. Perusteluna esitettiin se, että verenpaine voi tunnetusti muuttua esim. tunnetilojen mukana niin paljon, että sen perusteella saatetaan diagnosoida olematon verenpaineongelma. Tarkoitus oli selvittää, voivatko "kasvoklikkaukset" aiheuttaa vastaavia ongelmia sydämen kanssa. Kokeessa siis testattiin miten 30 sekunnin irvistely vaikuttaa sydämen sykkeeseen.
Ajatus kuulostaa jotenkin kornilta. Ensinnäkin, ilmiö vaikuttaa ainoastaan sellaisiin potilaisiin, joiden sydämessä on jo valmiina sykemittari vahtimassa sairalloista sykettä (lienee harvinaista). Toiseksi, ilmiö vaikuttaa ainoastaan siinä tilanteessa, jossa tällainen henkilö käyttää kasvo-ohjattua irvistyskäyttöliittymää (vieläkin harvinaisempaa).
Kyseessä on siis todella marginaalinen perustutkimus. Toivottavasti sillä oli jotain sellaisia, syvempiä tavoitteita, joita kokeen järjestäjä ei selitellyt (esim. Ensyklopedinen tavoite: Selvittää kasvoklikkausten vaikutus kaikkiin helposti mitattaviin fysiologisiin suureisiin). Epäilen, edistinkö tiedettä osallistumalla kokeeseen. Paljon turhempaakin tutkimusta on tullut Tampereella vastaan.
Kokeessa tutkittiin kasvo-ohjattuja käyttöliittymiä. Tarkoitus on korvata hiiri kasvonilmeillä: Osoittimen siirto korvataan silmänliikekameralla, joka laskee kuvan perusteella, mihin käyttäjä katsoo. Kamera ei ollut toiminnassa; en tiedä, kuinka hyvin se toimii. Hiiren nappien painallus korvataan naamanliikkeillä.
Kokeessa tutkittiin kahta naama lihasliikettä - otsalihasten rypistystä ja poskilihaksilla aiheutettavaa hymyilyä. Ihooni kiinnitettiin elektroidia, jotka mittasivat sähkönliikettä kasvolihasten pinnassa. Lisäksi rintakehään sydämen kohdalle kiinnitettiin mittari.
Käyttöliittymä näytti, kuinka suuren sähkövirran mittarit rekisteröivät poskilihaksissa ja otsalihaksissa. Jännite näkyi palkkina, joka nousi ja laski irvistelylihasten jännityksen mukaan. Tehtävänä oli jännittää vuoroin poskilihaksia ja vuoroin otsalihaksia hieman, kohtalaisesti tai voimakkaasti. Jännitepalkki oli jaettu kolmeen osaan; tarkoitus oli, että lihaksen ollessa jännittynyt "hieman" palkki pysyisi ensimmäisessä kolmanneksessä, kohtalaisella jännityksellä toisessa kolmanneksessa, ja voimakkaalla jännityksellä ylimmässä kolmanneksessa.
Itse kokeessa jompaa kumpaa lihasryhmää piti jännittää yhdellä kolmesta voimakkuusasteesta 30 sekunnin ajan. Tässä vaiheessa koe alkoi vaikuttaa nollatutkimukselta: Jopa visuaalisen palautteen avulla oli vaikea pitää jännitystä oikeassa kolmanneksessa, ja 30 sekunnnin yhtäjaksoista klikkausta voi tarvita ainoastaan drag-and-drop:issa. Puhumattakaan siitä, että mikään käyttöliittymä ei voi vaatia 15 minuutin alustusta, jossa ihoon kiinnitetään sensoreita. Näiden seikkojen toteamiseen ei tarvita 15 koehenkilöä.
Kokeen lopussa selvisi, että tarkoitus olikin mitata "kasvoklikkausten" vaikutusta sydämen sykkeeseen. Perusteluna esitettiin se, että verenpaine voi tunnetusti muuttua esim. tunnetilojen mukana niin paljon, että sen perusteella saatetaan diagnosoida olematon verenpaineongelma. Tarkoitus oli selvittää, voivatko "kasvoklikkaukset" aiheuttaa vastaavia ongelmia sydämen kanssa. Kokeessa siis testattiin miten 30 sekunnin irvistely vaikuttaa sydämen sykkeeseen.
Ajatus kuulostaa jotenkin kornilta. Ensinnäkin, ilmiö vaikuttaa ainoastaan sellaisiin potilaisiin, joiden sydämessä on jo valmiina sykemittari vahtimassa sairalloista sykettä (lienee harvinaista). Toiseksi, ilmiö vaikuttaa ainoastaan siinä tilanteessa, jossa tällainen henkilö käyttää kasvo-ohjattua irvistyskäyttöliittymää (vieläkin harvinaisempaa).
Kyseessä on siis todella marginaalinen perustutkimus. Toivottavasti sillä oli jotain sellaisia, syvempiä tavoitteita, joita kokeen järjestäjä ei selitellyt (esim. Ensyklopedinen tavoite: Selvittää kasvoklikkausten vaikutus kaikkiin helposti mitattaviin fysiologisiin suureisiin). Epäilen, edistinkö tiedettä osallistumalla kokeeseen. Paljon turhempaakin tutkimusta on tullut Tampereella vastaan.
Subscribe to:
Posts (Atom)