Sunnuntaina klubilla soittivat Swäg Pirates ja Slavic Walkmen Rapid Offensive Unit ("Slaavilaisten korvalappustereomiesten nopean toiminnan yksikkö"). Elektronisessa musiikissa ei ole sitä ongelmaa, että live-esiintymiset kuulostaisivat ja näyttäsivät huonoilta, kun soittaijien live-osuus rajoittuu miksaamiseen ja levyjen valintaan. Siinä missä livebändit yleensä välttävät covereita tai soittavat vain tietyn bändin musiikkia, elektronisessa musiikissa on tapana kopioida surutta parhaita meemejä välittämättä siitä, kuka ne alunperin sävelsi. Lisäksi soitinsamplet voidaan valita niin, etteivät ne tuhoudu baariympäristön akustiikassa - kitara, rummut ja laulu taas ovat yhdistelmä, joka helposti menettää tasapainonsa. Nämä ongelmat koskevat siis nimenomaan livesoitantaa: Levyltä soitettuna rokki ei ole sähköistä musiikkia huonompaa.
Ne harvat biisit jotka tunnistin oli miksattu niin rankalla kädellä, ettei niiden mainitseminen luonnehtisi musiikkityyliä. Toisin kuin Klubin uuden vuoden reiveissä, kummatkin DJ:t pitivät rytmin tanssittavana suurimman osan ajasta, eivätkä sotkeneet sitä vähän väliä kakofoniaksi.
Bileiden loputtua menin pitseriaan. Se oli täynnä, koska 4-5 aamuyöllä vain harva paikka on auki. Pitsan odottamiseen meni puoli tuntia, koska töissä oli vain yksi henkilö. Pöydän toisena istujana oli keski-ikäinen mieshenkilö, joka aloitti rasistisen läpän heiton.
Kuulemma "karvakourien" kulttuuri on sellainen, että silloin kun asiakkaita on vain vähän, keittiössä häärää 30 karvakouraa. Kun heitä oikeasti tarvittaisiin, he liukenevat paikalta bemareillaan. Hän ei uskonut, että pitserian pitäjä saisi yrityksestä elantonsa, koska hinnat ovat niin alhaisia. Hän oli iloinen siitä, ettei ollut allerginen, koska epäili karvakouran kykyä muistaa hänen tilauksena. Kun ehdotin, että oikeasti pitseria on pelkkä rahanpesuyritys, Hän oli samaa mieltä. Pidä siinä sitten naama vakavana.
Sitten hän kirosi sitä, että pitsan odottamisen jälkeen pitäisi vielä odottaa taksijonossa. Kuulemma hänen matkansa on 5km. Kun kommentoin, että siihen menisi kävellen kolme varttia, hän vastasi "Mä en kävele."
Toivottavasti en viisikymppisenä ole rasistinen, huonokuntoinen ja pikkuasioista harmistuva. Sellainen elämä on varmaankin kurjaa.
No comments:
Post a Comment