Sunday, April 16, 2006

A Finnish desk drawer post about getting old

Vietin viikonlopun mökillä siskoni ja äitini siskon (Helena) kanssa. Sadoksi tuli 9l mustikkaa, joka on keitetty 11 purkiksi hilloa.

Vahnenemisesta



Helena on yksi harvoista tuntemistani yli viisikymppisistä ihmisistä, jotka ovat vanhentuneet tyylikkäästi.

Helena on käynyt kauppakorkeakoulun, ja työskennellyt Valion markkinointiosastolla niin kauan kuin muistan. Hän on myös matkustellut laajalti ympäri maailmaa.

Puhuin hänen kanssaan mm. Kiinasta. Hän kertoi, että Valiolla on Kiinassa yksi harvoista ulkomaantoimistoista. Siellä myydään kilohinnaltaan korkeita, pitkään säilyviä tuotteita.

Helena ja äitini kuulemma hankkivat jossain vaiheessa käsiinsä kaiken Kiinasta kertovan kirjallisuuden. Tämän harrastuksen tuloksena Helenan kasettikokoelmassa on suuri määrä kiinalaisia kasetteja, joista muutamia kuuntelimme mökillä. Hän kertoi käyneensä Kiinassa ensimmäistä kertaa parikymmentä vuotta sitten, ja menneensä matkalla kiinalaiseen diskoon. Kuulemma siellä soitettiin samanlaista musiikkia kuin länsimaisissa (se siitä eksotiikasta).

Helenan tyylikästä vanhenemista osoittaa se, että hänen kanssaan pystyy keskustelemaan kiinnostavista aiheista. Hän ei ole urautunut eikä kaventanut perspektiiviään. Monet vanhat ihmiset muuttuvat puheissaan ylikonkreettisiksi ja ylikäytännöllisiksi. Jos haluaa säilyttää kosketuksen jaettuun todellisuuteen nuorten kanssa, pitäisi seurata maailman menoa ja pystyä puhumaan siitä.

Lisäksi Helena on vanhentuessaan viisastunut. Häntä ja äitiäni yhdistää kiinnostus puutarhanhoitoa kohtaan. Helenalla oli mökillään hyllymetreittäin puutarhakirjoja, ja hän esitteli joitakin lähiympäristön lajeja koirienulkoiluttamislenkin aikana. Jos ihminen ei vanhetessaan viisastu, hän ainoastaan menettää vikkelän järkensä. Monissa asioissa - kuten maailman menon seuraamisessa tai puutarhanhoidossa - iän tuomasta pitkästä perspektiivistä on huomattava hyöty. Tieto kasautuu, jos sitä vähänkin aktiivisesti hankkii edes silloin tällöin.

Vuorovaikutus Helenan kanssa on sujuvaa. Siitä puuttuu sellainen kömpelyys, joka saa puhumisen monien ihmisten kanssa tuntumaan tervanjuonnilta. Hänellä on tarinankerronnan taitoa, eli hän osaa pitää monologeja sellaisista aiheista, joista tietää paljon. Ei tarvitse tietää täsmälleen, mitä kysyy.

Nature vs Nurture



Helenan ja äitini voi olettaa olevan 50-prosenttisesti samaa geenimateriaalia. Oletetaan kuitenkin, että Helenan ÄO on ollut alunperin korkeampi.

Heidän tiensä erosivat, kun toinen meni lukioon ja toinen ammattikouluun. Voi olettaa, että heidän kaveripiirinsä alkoivat tässä vaiheessa erkaantua, ja se on ollut yksi eroja synnyttävä tekijä. He kuitenkin pysyivät kosketuksessa toisiinsa. Helena on kertonut, että äitini luki nuorena samaa korkeakirjallisuutta kuin hänkin. Myös yhteinen Kiinan-harrastus kertoo keskinäisestä kommunikoinnista.

Jossain vaiheessa he asuivat yhdessä vanhempien talon ulkopuolella jonkinlaisessa nuorten ihmisten yhteisasunnossa. Käsittääkseni tässä vaiheessa kumpikin oli saanut opintonsa päätepisteeseen.

Tässä vaiheessa voi olettaa, että homologia eli työn ihmistä muokkaava vaikutus astui esiin. Helenan piti työssään käsitellä paljon monipuolisempia ärsykkeitä. En tosin tiedä kummankaan ensimmäisistä työpaikoista mitään. Jossain vaiheessa (syntymäni aikoihin) äitini muutti Poriin ja Helena Helsinkiin nykyiseen työpaikkaansa.

Tuloksena on kaksi hyvin eri tavalla vanhentunutta ihmistä. En ole kuullut äitini mainitsevan koko Kiinan-harrastusta kuin kerran. Kun vierailen Porissa, äitini kertoo, mitä kissa on tehnyt edellisellä viikolla. Kiinnostavat asiat yksikertaisesti menevät hänen relevanssifiltteriensä ohi, ellei niillä ole suoraa käytännön merkitystä.

Kun näen Helenan, pystyn keskustelemaan hänen kanssaan kiinnostavista asioista (sopivat aiheet tosin loppuvat nopeasti, joten keskustelu jää lyhyeksi.) Elämänkokemuksen ja kiinnostuksen kohteiden erilaisuutta kompensoi se, että hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus.

En usko, että ero on pelkissä geeneissä, sillä 3 hengen sisarusparvestani kaikki ovat hankkineet tai hankkimassa korkeakoulutusta. Voi olla, että koulutuksen hyödyntäminen edellyttää tiettyä pohja-ÄO:ta, mutta jos tämä pohja on kunnossa, koulutuksen hiovalla vaikutuksella on valtava merkitys.

1 comment:

Anonymous said...

Tämä oli ihan oikeasti kiinnostava kirjoitus. Ei kovin yleistä blogimaailmassa, onnittelut.

Koulutukseenkaan ei välttämättä kannata luottaa liikaa, jos sitä ei hyödynnä. Ainakin oma korkeakouluni, Tampereen yliopisto, on monissa aineissa osoittautunut melkoiseksi tutkintotehtaaksi.