(laitan tästä etenpäin [Vs:] -tagin postauksiin, jotka suoraan kommentoivat jotain yksittäistä kirjoitusta)
Jokainen puolue kirjoittaa oman taloustieteensä. Vihreiden taloustieteessä
olennaisia käsitteitä ovat riskiyhteiskunta, ulkoisvaikutukset ja kilpailukyky
(lähde: Ilpo Massa (toim.) Riskiyhteiskunnan talous)
Riskiyhteiskunta oli jonkinlaista vakuutustaloustiedettä - sen tyyppistä,
että lasketaan vaikkapa ilmastomuutoksen kustannuksia, tai myrkkyonnettomuuden mahdollisia seurauksia. Rakennetaan skenaarioita, ja kun tiedetään riskit, päätetään varotoimista - skenaarioiden avulla osataan varautua todellisiin riskeihin, ja suhteuttaa varotoimien kustannukset ongelmien suuruuteen.
Ulkoisvaikutukset ovat varmasti kaikille tuttuja. Vihreän taloustieteen mukainen ratkaisu lentämisongelmaan olisi haittavero, joka ohjaisi kulutusta muihin liikennemuotoihin, sekä lentokoneille asetettavat polttoaineenkulutusta koskevat normit.
Suurin ongelma ei ole se, että lentokoneilla ei ole haittaveroa, vaikka päästöt menevät suoraan yläilmakehään. Ongelma on se, että kerosiini on verovapaata. Tämä on suora tukiainen lentoliikenteelle muiden liikennemuotojen kustannuksella.
Eräs viherpiipertäjä kertoi, että heidän EU-tavoitteenaan on saada koko EU:n kattavat ympäristöä koskevat miniminomit. Syy siihen, että normeista halutaan EU:n laajuiset, on kilpailukyky - silloin yksikään yritys ei joudu toista huonompaan kilpailuasemaan vain siksi, että tuotanto sijaitsee väärässä maassa. Paperiteollisuuden kioto-rutinat ja kerosiinin verovapaus osoittavat, että jopa EU on joissain asioissa liian pieni.
Kuvittelin joskus olevani kiinonstunut näistä asioista, mutta en enää.
No comments:
Post a Comment