Vielä diskursseista

Tiedemiehen diskurssiteorian takaa paistaa niin erilanen käsitys diskurssista, että aikaisemman datan formalisointi tuolle kielelle on vaikeaa. Tässä pieni selkeyty merkintätapaan:

Diskurssipiste on nelikkö ( l, r_odo, [r_tote, r_korj] )
l on ekvivalenssiluokka lauseista, joiden odotetaan saavan aikaan sama reaktio.
r_odo on odotettu reaktio.

Tämän jälkeen seuraa luettelo korjausreaktioista. Jos kuulijan reaktio poikkeaa odotetusta reaktiosta, tämä luettelo kertoo mahdollisia korjausreaktioita.

Kyseinen määritelmä sopii ehkä keskusteluun, mutta ei vakiintuneiden sanomalehtidiskurssien analysointiin. Koko kirjoitus haluaa vain yhden reaktion: Että lukija vastustaisi maataloustukien irroittamista tuotannosta. Mielestäni kirjoituksen implisiittiset viittaukset henkilötyyppeihin toimivat ensisijaisesti perusteluina; tavoite ei ole herättää reaktioita maanviljelijöitä tai byrokraatteja kohtaan.

Mielestäni diskurssi on jonkinlainen tulkinnan yksikkö, askeleen suurempi kuin metafora. Voimme poimia erilaisia lauseita, ja tulkita niitä "maataloustuotanto erityisalana"-diskurssin kanssa. Lauseeseen "Satu meni saunaan." se ei vastaa mitään. Lause "Maataloustuet pitäisi lopettaa ja tullit pudottaa nollaan, jotta kehitysmaat voisivat vaurastua tuomalla länteen maataloustuotteita" saa perustellun ja jyrkän ein.

"Biotekniikan tutkimusta pitää jatkossakin tukea valtion hallinnoimista rahastoista" -lauseen voi tulkita useammalla tavalla, kuten:
"Biotekniikka ei ole kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeä ala. Alalla työskentelevät ihmiset eivät ole laittaneet omia rahojaa likoon pitkäaikaisiin investointeihin. Ainut peruste tukea biotekniikka-alaa on sijoituksesta odotettava tuotto."

"On tärkeää, että meillä on kansallinen biotekniikka-ala, joka pystyy vastaamaan pohjoisten alueiden sairauksien erityisvaatimuksiin. Jos jonkin bioterrori-iskun vaikutukset leviävät Suomeen, niin kansallinen osaaminen on korvaamatonta."

Mielestäni yksi diskurssin tärkeimpiä ominaisuuksia on sisäinen ristiriidattomuus. Kestävällä diskurssilla on jonkinlainen ydin, josta ei voida johtaa ristiriitaa ensimmäisen asteen propositiologiikalla. Ristiriidattomuus perustuu siihen, että todellisuuden likaiset yksityiskohdat on tiputettu pois. Jos halutaan väittää diskurssia vastaan, tarvitaan dataa diskurssin ulkopuolelta - joko vastadiskurssista, tai vastaesimerkkejä ytimen lauseille.

Lopuksi "reaktioformulointi" tervehdyksestä. Alkusi A tervehtii B:tä:

Teko	Odotettu reaktio	Toteutunut reaktio	Korjausreaktio
Tervehtiminen(A)	Tervehdykseen vastaaminen(B)	Tervehdykseen vastaaminen(B)	-
Tervehtiminen(A)	Tervehdykseen vastaaminen(B)	Tervehtimättömyys(B)	Tarkistaa, onko erehtynyt henkilöstä(A)
Tuntematon ei vastaa tervehdykseen(B)	Passiivisuus(A)	Passiivisuus(A)	-
Tuntematon ei vastaa tervehdykseen(B)	Passiivisuus(A)	Uusi tervehdys(A)	"Mistä sinä minut tunnet?"(B)
Tuntematon ei vastaa tervehdykseen(B)	Passiivisuus(A)	Uusi tervehdys(A)	"Painu helvettiin!"(B)
Tuttu ei vastaa tervehdykseen(B)	Uusi tervehdys(A)	Passiivisuus(A)	"Ymmärsi, etten halua kontaktia." (B)
		Uusi tervehdys(A)	Tervehdys(B) "Ai, sinäkö se olitkin"
		Uusi tervehdys(A)	Passiivisuus(B)
		Uusi tervehdys(A)	"Painu helvettiin!"(B)
Uusi tervehdys, kun tuttu ei vastannut ensimmäiseen(A)	Tervehdykseen vastaaminen	Passiivisuus	"ONKO KUULOSSA VIKAA VAI TAVAT UNOTUNEET???"

Ette tule tämän jälkeen näkemään taulukkoja, kun Blogger latoo ne niin rumasti.

Wanha media I: Perinteinen oldschool diskurssianalyysi

Teen diskurssianalyysin Helsingin sanomien toiselle pääkirjoitukselle käyttäen ns. diskurssikaaviota. Diskurssikaavio on diskurssianalyysille samaa, mitä merkityssuhdekaavio oli lukion novellianalyysille. Selitänpä hieman tuota kaaviota.

Yleensä lukijan on tarkoitus samaistua kirjoittajan edustamaan ryhmään. Tuo ryhmä on me-ryhmä. Realiteetit ovat kiistämättömiä tosiasioita, joita kirjoittajan mielestä ei oteta riittävästi huomioon. Oletukset ovat välttämättömiä, jotta realiteeteista voitaisiin johtaa tavoitteita. Usein oletuksia ei lausuta suoraan, vaan ne pitää lukea rivien välistä.

Me-ryhmän voi yleensä tiivistää 1-3 sanan kategorisointiin. Tätä voi täydentää luonnehdinnalla me-ryhmästä. Tärkeä attribuutti on jokin ominaisuus, joka me-ryhmällä on. Se voi olla muillakin, tai sitten ei. Yleensä kirjoittaja katsoo tärkeän attribuutin myös selittävän sitä, miksi eri ihmiset toimivat samassa tilanteessa eri tavalla.

Kun me-ryhmä on määritelty, luetellaan muut. Jos kirjoituksessa käsitellään jotain ihmisryhmää, niin näistä piirretään muut-pallukka. Muukalaiskohtiin tulee samoja kohtia kuin me-ryhmään, mutta yleensä vähemmän. Lopuksi muut luokitellaan sen suhteen, miten kirjoitus haluaa lukijan asennoituvan muukalaisiin.

Sitten itse kirjoitus:

Aiheellinen huoli työmotivaatiosta

Suomen maatalous joutuu Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten vuoksi suureen murrokseen. Vastaavan mittaluokan muutos oli Suomen jäsenyys unionissa.

Suomalaisesta maataloustulosta hieman yli puolet tulee markkinoilta, tuotteiden myynnistä. Loput on erilaisia tukia, esimerkiksi luonnonhaittakorvauksia, kansallisia tukia ja ympäristötukia. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia niin sanottuja cap -tukia on maataloustulosta runsaat kymmenen prosenttia. Tämä osuus joutuu nyt myllerrykseen.

Maatalousuudistus merkitsee sitä, että cap -tuet irrotetaan pääosin tuotannosta vuodesta 2006 lähtien. Viljelijä saa tukea sen mukaan, paljonko hänellä on peltoa. Tuotantomäärä ei muuta summaa. Suomen cap -tuista noin kaksi kolmasosaa irtoaa tuotannosta riippumattomaksi osuudeksi.

EU:n tarkoitus on vakauttaa viljelijän saamaa tukipottia siten, että se ei vaihtelisi satojen ja markkinahintojen mukaan.

Hieman vaimeammalla äänellä on ilmeisesti puhuttu siitä ilmeisestä tavoitteesta, että uudistus karsisi ei-toivottujen tuotteiden viljelyä ja heikoimpia tiloja. Tämä karsinta toteutuu siten, että tuotantoon ei investoida, jos on yhdentekevää, miten vilja pellolla kasvaa tai kasvaako lainkaan. EU jätti jäsenvaltioille uudistuksessa itsenäistä valtaa yksityiskohdissa. Toukokuussa hallitus päättää, miten järjestelmä Suomessa toimii. Suomella on mahdollisuus valita tilakohtainen tuki, tasatuki tai näiden yhdistelmä. Tilakohtainen tuki tarkoittaa sitä, että tukipotti määräytyy vuosiksi eteenpäin sen mukaan, paljonko tila sai tukea vuosina 2000-2002. Tasatuki tarkoittaa samansuuruista summaa kullekin hehtaarille, joko koko maassa tai tietyllä alueella.

Viljelijöillä on ihan aiheellinen huoli työmotivaatiosta. Kun hallitus cap -malliaan tekee, tähtäimessä pitää olla ratkaisu, joka turvaa edes jonkinlaisen yhteyden tulojen ja työpanoksen välille. Puhdas tasatuki ei tätä tavoitetta täyttäisi.


Me-ryhmä: poliittisesti valveutuneet
Luonnehdinta: ihmiset, jotka seuraavat maamme kannalta tärkeiden asioiden hoitoa
Realiteetti: Cap -uudistus irrottaa maataloustuen tuotannosta.
Oletus: Jos viljelijän saama tuki ei riipu tuotannosta, ja tuotteesta saatava hinta ei ole pääasiallinen tulonlähde, viljelijä vähentää tuotantoa.
Tavoite: Tukea ei saa irrottaa tuotannosta.
Tärkeä attribuutti: Vastuullisuus. Me kannamme vastuuta Suomen ruoantuotannon säilymisestä myös tulevaisuudessa.

Eurokraatit:

Viittaan nyt Mediapoliksen taannoiseen EU-analyysiin. Siinä kerättiin joltain ajanjaksolta kaikki erään sanomalehden EU-artikkelit, ja tutkittiin EU:sta muodostuvaa kuvaa. Sen mukaan EU on ikuisesti jatkuva kokous, jossa liituraitapukuiset byrokraatit keskustelevat keskenään ja muodostavat lakipykäliä paikallisia oloja tuntematta.

Eurokraatit tekevät huonoja pykäliä, koska he eivät tunne (a) maanviljelyselinkeinoa ja (b) Suomen erityisolosuhteita.

Eurokraatit ovat Vastustajia.

Laiskat maanviljelijät:

Nämä laistavat työstä, kun se ei ole yksilörationaalista, vaikka työnteko on välttämätöntä Suomen maantalouselinkeinon säilyttämiseksi.

Laiskat maanviljelijät ovat vastuuttomia (huomaa käänteinen Tärkeä Attribuutti, joka selittää ihmisten käyttäytymistä)


Vaikka kirjoituksella on selkeä ryhmäpsykologinen rakenne, se ei sisällä varsinaista diskurssia. Siinä on otettu huomioon erilaisia EU:n maatalouspolitiikkaa koskevia diskursseja.

Argumentointi on 100% yhteensopivaa "Maataloustuotanto erityisalana" -diskurssin kanssa. Tällä diskurssilla legitimoidaan sitä, että EU maksaa puolet budjetistaan maataloustukiaisina, että EU pitää maataloustuotteille korkeita tuontitulleja, ja että tuet eivät ole edes vähenemässä. Tämä siitä huolimatta, että EU:n väittää pyrkivänsä vapaakauppaan.

Maataloustuotanto erityisalana

:
"EU:n maanviljelijät eivät pysty kilpailemaan kehitysmaiden halpaa hintatasoa vastaan, koska tämä hintataso on saavutettu polkemalla palkkoja. Suomen maanviljelijät eivät pysty kilpailemaan etelän maiden parempia ilmasto-olosuhteita vastaan. Liittyessämme EU:hun meille viljelijöille annettiin vakuutus, että maataloutta voi jatkossakin harjoittaa koko Suomessa. Viljelijöiden pitää pystyä ennustamaan oman alansa kehitystä, jotta he voivat tehdä pitkäaikaisia investointeja.

Maataloustuotanto tarvitsee erityssuojelua, jotta kriisitilanteissa pystymme tuottamaan itse oman ruokamme. Jos annamme maataloutemme tuotantokyvyn rapistua, joudumme riippuvaisiksi ulkomaiden hyväntahtoisuudesta. Ja kriisitilanteissa tuotantoa ei polkaista noin vain käyntiin tarpeen tullen, vaan tulee nälkä.

Lisäksi kotimainen ruoka on puhtaampaa, parempaa, ympäristöystävällisemmin tuotettua sekä työllistää suomalaisia."

Seuraava vastadiskurssin pätkä on eräältä keskustelupalstalta. Kyseessä on määrittelykamppailu maataloustukien oikeasta määrästä ja tarpeellisuudesta.

"Sokerin tuotto EU:ssa on kallista, mutta sitä tuetaan avokätisesti, jonka vuoksi EU:lla asiassa 40% maailman sokerin viennistä. Tukien seurauksena sokerin maailmanmarkkinahinta on lähes olematon ja köyhät sokerintuottajamaat, kuten Mosambik, kärsivät. Kaiken lisäksi EU perii sokerin tuonnista 140% tullin, joten sokerin myynti EU:hun on lähes mahdotonta. Sama ongelma koskee kaikkia CAP:n alaisia tuotteita."

The link between the signifier and signified

...is arbitrary, a fact which is quoted in the beginning of many constructionist books. Alistair Cockburn puts it nicely in his text on Agile Software Development:


The little grimace
you made across the dinner table
speaks volumes to me
though it says nothing to the others around us.

You twisted your lips like that yesterday
to show how you felt about that fellow
who had behaved so awfully when
you were trying to be nice.

I quite agree.

Actually, he rather reminds me of the man on you left
I raise my eybrow a hair
and glance lightly in his direction.

From the stiffening of your top lip as you
continue to chew, it is clear you think so too.

Oh, oh. We've been spotted.
No matter.
Our conversation, altough discovered,
will have no meaning to anyone else.
And the poor man on your left will always suffer
from the label we gave him
in this short conversation.

Syöp poka kaurapuuroo kun se vielä on terveellistä

Kuulemma McDonaldsin ruoka on väärin käytettynä myrkyllistä: Mies eli kuukauden pelkillä McDonaldsin pöperöillä. Tämän seurauksena mm. kolesteroli nousi 40% ja maksasta tuli "very abnormal".


DDT sen sijaan edistää terveyttä oikein käytettynä. Oikea käyttötapa on ruiskuttaa malaria-alueella asuntojen seinät tällä hyönteismyrkyllä. Tällöin määrät ovat pieniä verrattuna 60-luvun lentokonesuihkutuksiin, ja myös haittavaikutukset jäävät havaintokynnyksen rajoille.

Arbilin kevät

Vastauksena Jantusen War Nerd -lainauksiin:

Seuraava silminnäkijähavainto osoittaa, ettei Irakin amerikkalaismiehitys ole aivan yhtä paha kuin Ukrainan saksalaismiehitys. Kirjoittaja haluaa pysyä nimettömänä ammatillisista syistä. Kurdeja on n.20% Irakin väestöstä.


"Kirjoittelen tätä nettikahvilassa Arbilissa, vapautetussa Irakissa. Pieniä sähkökatkoksia lukuunottamatta kaikki pelaa hyvin ja täysin länsimaistunut kurdinuoriso juo kokista ja surffaa netissa. Täällä kannattaa sanoa olevansa amerikkalainen tai britti - silloin ei tarvitse papereitakaan näyttää tiesuluilla. Sen sijaan kun kerran Mosulin paikkeilla erehdyin paljastamaan, etta olenkin jostain oudosta eurooppalaisesta maasta nimeltä Suomi, poliisi halusi ankarasti tarkastaa kaikki matkatavarat, kunnes tuli taksikuskin selityksistä siihen johtopäätökseen, että Suomi on sama kuin Hollanti, jonka tiedettiin olleen kurdikansan puolella (= Amerikan johtamassa koalitiossa).

Yritimme kovasti, mutta emme pystyneet löytämään koko Pohjois-Irakista ainoatakaan (!) henkilöä, joka olisi vastustanut Yhdysvaltoja. Sen sijaan niin kurdit, turkomaanit kuin tänne jääneet arabitkin tulivat jatkuvasti kaduilla tervehtimään meitä sanoen "Am'rika good!". Useat henkilöt tulivat spontaanisti avautumaan siitä, kuinka Jumala on rankaissut Saddamia, rikollista. Kaikki, joilta asiaa kysyimme, sanoivat haluavansa, että Saddam tapetaan, näyttävästi, koko Irakin kansan edessä. Kriittisesti Irakin sotaan suhtautuvia olemme kyllä löytäneet Georgiasta ja Turkista, mutta jostain syystä Irakissa ei ajatella samoin...

Nämä mielipiteet eivät tietenkaan päde sellaisinaan ns. "sunnikolmion" alueella, jonne emme turvallisuustilanteen vuoksi lainkaan mene."

Lopettajat

Eräs Stephen Kingin novelli esitteli yrityksen, joka auttoi ihmisiä lopettamaan tupakoinnin. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen jokainen horjahdus tupakkalakosta tuottaa toinen toistaan karmeampia rangaistuksia. Ensimmäinen rangaistus on puolison vienti sähköshokkkilattialla varustettuun huoneeseen, toinen on lapsen tai puolison raiskaus. Kymmenes rangaistus pitää huolen siitä, ettei kukaan selviä ohjelmasta hengissä käymällä läpi kaikki rangaistukset.

Bloggaajille pitäisi perustaa vastaava palvelu: Jos kirjoittaja uhkaa blogissaan lopettaa kirjoittamisen, Quitters Inc. pitää huolen siitä, että näin myös käy. Seuraus olisi, että ihmiset eivät uhkailisi lopettamisella, ja turha vinkuminen vähenisi. Kun ihminen ei julkisesti sitoudu lopettamaan, hänellä on suurempi houkutus jatkaa luovan tauon jälkeen.

Myös itsemurhaluuserien elämä helpottuisi. Teet vain sopimuksen Firman kanssa, ja postaat blogiisi kymmenen kertaa "Lopetan".


Ja yhdennellätoista kerralla Lopettajat tulevat.

Markkinaehtoista terveydenhuoltoa

Perusidea:


Lähetetään ihmisille matskua, jonka manipuloi heitä elämään terveemmin.Matskun tuotanto ja jakelu järjestetään niin, että yrityksille annetaan tietyn periodin ajaksi kohderyhmä sekä rahaa. Periodin päätyttyä vertaillaan kohderyhmien sairaanhoitokustannuksia. Sen yrityksen markkinaosuutta kasvatetaan, jonka propaganda ehkäisee sairauksia tehokkaimmin.


Alkutoimet:


Ensin Keskuskomitea jakaa ihmiset ryhmiin iän, sukupuolen, siviilisäädyn, koulutuksen, ammatin, varallisuuden jne. mukaan. Terveyshistoriaa otetaan mukaan sen verran, kuin tietosuojalaki sallii (esim. saattaa olla kiellettyä kertoa, että joku on elämänsä aikana kärsinyt sydänkohtauksen. Jos kyseinen henkilö saisi sydänkohtauksesta toipuneille suunnatun monisteen, salaisuus paljastuisi.)

Ryhmäjako tehdään niin, että kunkin ryhmän jäsenillä on mahdollisimman samanlainen riskiprofiili sairauksien suhteen. Esim. työttömillä voi olla suurempi riksi sortua viinaan kuin työssäkäyvillä, mutta 40-v. ja 41-v. välinen ero lienee marginaalinen. Propagandan suunnittelussa otetaan huomioon ryhmäkohtaiset erot. Ryhmät jaetaan yritysten kesken jollain kriteerillä.


Propaganda:


Yritykset päättävät, millaista propagandaa ne lähettävät.
Yritykset päättävät myös monisteiden määrän periodin aikana.


Vaikuttavuuden arviointi:


Kunkin kohderyhmän jäsenistä jätetään 1/10 projektin ulkopuolelle. Tämä 1/10-ryhmä valitaan satunnaisotannalla periodin alussa.

Lopussa lasketaan kohderyhmän aiheuttamat kustannukset sairaanhoitojärjestelmälle. Kustannuksista poistetaan suuret kertaluontoiset erät, kuten pitkää sairaalahoitoa vaativat tapaukset, joita tulee harvemmin kuin kerran periodissa. Jos propagandaryhmän kustannukset ovat pienempiä kuin 1/10-ryhmän, on propaganda tehnyt tehtävänsä.