Tiedemiehen diskurssiteorian takaa paistaa niin erilanen käsitys diskurssista, että aikaisemman datan formalisointi tuolle kielelle on vaikeaa. Tässä pieni selkeyty merkintätapaan:
Diskurssipiste on nelikkö ( l, r_odo, [r_tote, r_korj] )
l on ekvivalenssiluokka lauseista, joiden odotetaan saavan aikaan sama reaktio.
r_odo on odotettu reaktio.
Tämän jälkeen seuraa luettelo korjausreaktioista. Jos kuulijan reaktio poikkeaa odotetusta reaktiosta, tämä luettelo kertoo mahdollisia korjausreaktioita.
Kyseinen määritelmä sopii ehkä keskusteluun, mutta ei vakiintuneiden sanomalehtidiskurssien analysointiin. Koko kirjoitus haluaa vain yhden reaktion: Että lukija vastustaisi maataloustukien irroittamista tuotannosta. Mielestäni kirjoituksen implisiittiset viittaukset henkilötyyppeihin toimivat ensisijaisesti perusteluina; tavoite ei ole herättää reaktioita maanviljelijöitä tai byrokraatteja kohtaan.
Mielestäni diskurssi on jonkinlainen tulkinnan yksikkö, askeleen suurempi kuin metafora. Voimme poimia erilaisia lauseita, ja tulkita niitä "maataloustuotanto erityisalana"-diskurssin kanssa. Lauseeseen "Satu meni saunaan." se ei vastaa mitään. Lause "Maataloustuet pitäisi lopettaa ja tullit pudottaa nollaan, jotta kehitysmaat voisivat vaurastua tuomalla länteen maataloustuotteita" saa perustellun ja jyrkän ein.
"Biotekniikan tutkimusta pitää jatkossakin tukea valtion hallinnoimista rahastoista" -lauseen voi tulkita useammalla tavalla, kuten:
"Biotekniikka ei ole kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeä ala. Alalla työskentelevät ihmiset eivät ole laittaneet omia rahojaa likoon pitkäaikaisiin investointeihin. Ainut peruste tukea biotekniikka-alaa on sijoituksesta odotettava tuotto."
"On tärkeää, että meillä on kansallinen biotekniikka-ala, joka pystyy vastaamaan pohjoisten alueiden sairauksien erityisvaatimuksiin. Jos jonkin bioterrori-iskun vaikutukset leviävät Suomeen, niin kansallinen osaaminen on korvaamatonta."
Mielestäni yksi diskurssin tärkeimpiä ominaisuuksia on sisäinen ristiriidattomuus. Kestävällä diskurssilla on jonkinlainen ydin, josta ei voida johtaa ristiriitaa ensimmäisen asteen propositiologiikalla. Ristiriidattomuus perustuu siihen, että todellisuuden likaiset yksityiskohdat on tiputettu pois. Jos halutaan väittää diskurssia vastaan, tarvitaan dataa diskurssin ulkopuolelta - joko vastadiskurssista, tai vastaesimerkkejä ytimen lauseille.
Lopuksi "reaktioformulointi" tervehdyksestä. Alkusi A tervehtii B:tä:
| Teko | Odotettu reaktio | Toteutunut reaktio | Korjausreaktio |
| Tervehtiminen(A) | Tervehdykseen vastaaminen(B) | Tervehdykseen vastaaminen(B) | - |
| Tervehtiminen(A) | Tervehdykseen vastaaminen(B) | Tervehtimättömyys(B) | Tarkistaa, onko erehtynyt henkilöstä(A) |
| Tuntematon ei vastaa tervehdykseen(B) | Passiivisuus(A) | Passiivisuus(A) | - |
| Tuntematon ei vastaa tervehdykseen(B) | Passiivisuus(A) | Uusi tervehdys(A) | "Mistä sinä minut tunnet?"(B) |
| Tuntematon ei vastaa tervehdykseen(B) | Passiivisuus(A) | Uusi tervehdys(A) | "Painu helvettiin!"(B) |
| Tuttu ei vastaa tervehdykseen(B) | Uusi tervehdys(A) | Passiivisuus(A) | "Ymmärsi, etten halua kontaktia." (B) |
| Uusi tervehdys(A) | Tervehdys(B) "Ai, sinäkö se olitkin" | ||
| Uusi tervehdys(A) | Passiivisuus(B) | ||
| Uusi tervehdys(A) | "Painu helvettiin!"(B) | ||
| Uusi tervehdys, kun tuttu ei vastannut ensimmäiseen(A) | Tervehdykseen vastaaminen | Passiivisuus | "ONKO KUULOSSA VIKAA VAI TAVAT UNOTUNEET???" |
Ette tule tämän jälkeen näkemään taulukkoja, kun Blogger latoo ne niin rumasti.
No comments:
Post a Comment